9.8.2018

UUSI LEMPPARIPAITA + KUULUMISIA


Mun uusi lempparipaita on löytynyt! Olin ihan pikkusen innoissani, kun poikaystäväni selaili nettiä ja löysi tuon paidan. Pistettiin se heti tilaukseen ja vähän jännitin, millasta materiaalia kyseinen tuote tulisi olemaan. Paketin saapuessa sovitin heti paitaa, ja ilo vaan kasvoi. Valkoisesta kankaasta ei näy yhtään läpi, ja paita oli muutenkin ihan just eikä melkein! Parastahan paidassa on tietenkin tuo teksti, sillä vannoutuneena Frendit-sarjan fanina kannan ylpeydellä heidän logoaan paidassa. Mun ylistyspuhe kuulostaa ehkä vähän hassulta, mutta oon vaan innostunut tuosta paidasta. Eikä yhtään haitannut kotiuttaa H&M:ltä samalla logolla varustettu musta huppari...

frendit paita 1 frendit paita 3

Kesä on sujunut muutenkin ihan hienosti, vaikka postailusta onkin ollut taukoa. Töissä on pitänyt kiirettä, ja hommat eivät todellakaan lopu tekemällä. Silti tykkään todella paljon mun viestintäharjoittelijan paikasta, sillä oman alan töistä saa vaan niin paljon irti! Kesällä on myös puhaltanut erilaiset muutoksen tuulet, sillä reilu kuukausi sitten kannettiin viimeisetkin huonekalut ja tavarat mun kämpästä poikaystävän luo, ja muutettiin yhteen ihan virallisesti. Meidän yhteinen koti on kyllä ihana! Mietin, josko varsinaisen asuntoesittelyn sijaan kuvailisin jossain vaiheessa muutamia lempiyksityiskohtiani kodista. Miltä kuulostaisi?

Juhannus vietettiin mökkeillen ja sukuloiden, ja käytin ensimmäiset lomapäiväni Lapissa käymiseen. Oli ihanaa nähdä perhettä ja mun pikkuista kummityttöä pitkästä aikaa. Voi kunpa Rovaniemelle pääsisi vähän nopeammin, niin tulisi varmaan useamminkin käytyä! Pari viikonloppua on mennytkin musiikillisissa merkeissä, sillä ensin vietettiin kaksi päivää Vaasa Festivaaleilla kuuntelemassa muun muassa Popedaa, Ida Paulia & Kalle Lindrothia sekä E-typeä. Viime lauantaina taas juhlittiin mun syntymäpäivää kauan odotetulla Pet Shop Boysin keikalla. Eikä ollut muuten turha odotus, vaan fiilis oli korkealla kesäyössä hyvien biisien ja mahtavan valoshown keskellä. Tällä viikolla käytin loput lomapäiväni, ja oon saanut nauttia helteisistä päivistä rennosti poikaystävän kanssa. Tämä kesä on kyllä ollut hyvä!

Miten teillä on kesä mennyt? Ja miten mun uusi suosikkipaita uppoaa teihin?

frendit paita 4 frendit paita 2

10.6.2018

PARHAAT TAVAT SÄÄSTÄÄ RAHAA... EI KUN!


Raha ja sen säästäminen on ajankohtaista varmaan jokaisessa elämänvaiheessa tavalla tai toisella. Mä toivon hyvin paljon, että voisin puhtaalla omatunnolla sanoa olevani hyvä rahansäästäjä, mutta näin ei valitettavasti ole. Oikeastaan, olen aika toivon tapaus rahan säästämisessä. Oon oikeastaan vain yhden kerran onnistunut säntillisesti säästämään rahaa, kun tarvitsin säästöjä lähteäkseni vapaaehtoistyöhön Keniaan. Silloin sain rahat kokoon vaihtamalla halvempaan vuokra-asuntoon ja palaamalla entiseen työpaikkaani ilta- ja yövuorojen muodossa. Toisen kerran aloin säästämään tosissani hankkiakseni järjestelmäkameran. Olin saanut reilu sata euroa syrjään, kun selailin halpoja lentoja - ja ostin lentoliput Kanarialle. Ei ne rahat hukkaan menneet, mutta eivät kyllä alkuperäiseen säästökohteeseenkaan.

Säästövinkkien sijaan päätinkin siis jakaa teille muutaman keinon, johon rahaa saa uppoamaan hyvinkin helposti ja lähes huomaamatta. Säästövinkkejähän näistä voi tehdä pohtimalla omaa kulutustaan kyseisten elementtien kohdalla ja miettiä, voisiko kulutusta jotenkin pienentää.

peltokuva 1

Ruoka
Tuhlaamissynneistä suurin. Ruokaan saa uppoamaan oikeasti todella ison summan rahaa kuukaudessa lähes huomaamattaan. Kaikki tietävät, että nälkäsenä ei kauppaan kannattaisi mennä heräteostosten välttämiseksi. Itse voin tunnustaa olleeni monta kertaa siinä tilanteessa, että vatsan kurniessa armottomasti oon hyllyjen välissä tippa linssissä, kun en keksi mitään syötävää ja kaupassa olo turhauttaa. Silloin tulee ostettua kaikenlaista hölmöä. Ruokaostosten joukossa on usein myös herkkuja, joihin uppoaa helposti useita euroja. Jos suunnittelisi etukäteen viikon ruokalistat ja tekisi isoja annoksia kerralla, valitsisi aina sen halvemman vaihtoehdon kahden tuotteen väliltä ja pysyisi täysin kauppalistassaan, säästäisi varmasti paljon pennosia. Itse tosin arvostan myös vapautta ruokaostoksissa, ja haluan välillä sijoittaa hieman kalliimpaan tuotteeseen, jos siinä on vain yksinkertaisesti parempi maku.

Kahvilat ja pikaruokapaikat
Kuinka helppoa onkaan poiketa hakemassa nopeasti patonki Subwaysta tai pirtelö Arnoldsista - varsinkin, jos asuu noiden paikkojen kanssa samassa rakennuksessa, kuten allekirjoittanut. Kahvilaan menee helposti kympistä kahteenkymppiin, jos ostaa erikoiskahvin ja suolaista tai makeaa herkkua kupposen kylkeen. Pikaruoka taas on ihanan nopea ja helppo vaihtoehto niille päiville, kun ei jaksa laittaa ruokaa ja haluaa nopeasti nälän kuriin. Tämä kategoria on mulle varmastikin se, mihin käytän eniten niin sanotusti turhaa rahaa. Rakastan tosin kahviloissa käyntiä niiden tunnelman takia ja pikaruoka vaan välillä on niin hyvää!

peltokuva 3

Shoppailu
''Mä vaan kiertelen kauppoja, en mä osta mitään...'' on aika yleinen vaihe ainakin itseltä itselleni. Sitten kun kuitenkin löytää sen kivan paidan, jota ei ollut ettinyt, mutta joka nyt vaan sattuu istumaa kuin valettu. Ja oli vielä alennuksessakin. Äkkiä pari viiden euron alennuspaitaa vaihtuu useemmiksi normaalihintoisiksi puseroiksi, yhdiksi farkuiksi, useaksi sukkapariksi ja kivoiksi aurinkolaseiksi. Koska teki vaan mieli, ja äkkiä tili on satasen verran pienempi. Hyvä keinio päästä eroon ylimääräisistä masseista.

Itsensä hemmottelu
Kulmien värjäys ja muotoilu alle kahdellakympillä on melkein jo säästöä. Kampaajallakin on ihan pakko käydä, kun itse ei uskalla saksiin tarttua. Niskat ovat tietokoneen näpyttelyn jälkeen niin jumissa, että hieronta tekisi terää. Itseensähän kannattaa aina sijoittaa, eikö vain, joten eihän nuo edes ole mitään rahan tuhlausta vaan lähes välttämättömiä toimenpiteitä, joita pitää tehdä vähintäänkin kerran kuussa. Itse en oikeastaan näitä niin paljon harrasta juurikin rahallisista syistä, mutta tässäpä mainio käyttökohde viimeisille euroille ennen tilipäivää.

peltokuva 4

Matkustaminen
Jos sulla sattuu olemaan jäänyt vähän enemmänkin rahaa, jotka vaan odottavat käyttöään, niin tässäpä oiva tava pistää iso summa rahaa haisemaan kerralla. Vaikka lentolippuja saakin nykyään lähes puoli-ilmaiseksi ja ulkona syöminen tietyissä maissa on vieläkin halvempaa, niin rahaa on silti helppo käyttää matkalla. Rahan tuhlaamisen voi aloittaa jo lentokentällä, jossa on kiva odotellessa syödä vähän ylihinnoiteltua ruokaa ja ostaa matkalle kolmen euron vesipulloja. Majoitukseen on kiva panostaa vähän enemmän, nyt kun reissussa kerta ollaan. Vieraan maan kulttuurista kannattaa ottaa kaikki irti myös ruoan suhteen, joten halvoista ravintolahinnoista saa helposti kokoon hyvän rahakasan, kun käy joka välissä ostamassa italialaista jäätelöä tai belgialaisia vohveleita. Vaikka oonkin itse aika haka pihistelemään rahaa reissuilla, niin keksin kyllä keinoja sen käyttämiseenkin ihan mielin määrin.

Sisustaminen
Kotia on kiva piristää erilaisilla yksityiskohdilla ja pienillä elementeillä. Oma villitykseni on ehdottomasti kasvit, jotka maksavat juuri sopivan verran, että niitä raaskii silloin tällöin ostaa kotiin. Useista pikkukasveista ja kukkapuskista saa kuitenkin hyvän keinon rokottaa kukkaroa. Puhumattakaan sitten niistä isommista sisustuselementeistä, sillä kätevän huonekalun löytäessä on lähes sulaa hulluutta jättää se ostamatta. Vaikka sen tilalta joutuisikin jotain muuta viemään kellariin pölyttymään, niin uutuudenviehätyksestä voi maksaa suuriakin summia, jos sille päälle sattuu. Niin helppo keino tuhlata rahaa!

peltokuva 2

Tuomio: Olen onneton säästäjä, mutta loistava tuhlaaja. Ehkä jossain vaiheessa voisin oikeasti miettiä keinoja kiristää kukkaron nyörejä oman elämäni eri osa-alueilta, ja tehdä niistä postauksen. Tähän väliin kuitenkin vähän erilaisempi postaus, koska säästövinkkejähän on jo netti pullollaan!

Mitkä ovat teidän parhaat vinkkinne rahan tuhlaamiseen?

3.6.2018

TÄRKEINTÄ, MITÄ OLEN OPPINUT...



Parisuhteessa?
Puhuminen kannattaa aina, sekä avoimuus ja rehellisyys. Vaikka olisi mikä asia mielessä ja kuinka hävettäisi tai tuntuisi vaikealta sanoa se ääneen, niin kumppanille puhuminen tekee asiasta lähes poikkeuksetta helpomman käsitellä. Vai kuinka usein siitä on ollut hyötyä, että pyörittelee hankalaa asiaa mielessään eikä puhu toiselle suoraan?

Töissä?
Kaikki mokailevat, ja omat mokat unohtuvat muiden mielestä paljon nopeammin kuin omasta. Kuinka monta kertaa olenkaan stressannut ja nolostellut jotain työmokaa, ja lopulta huomannut sen olevan täysin korjaamiskelvoton juttu vaan mun mielestäni? Erittäin monta, koska yleensä mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut ja oon oikeasti ollut pätevämpi kuin itse uskoinkaan.

Opiskellessa?
Kaiken ei aina tarvitse olla täydellistä, hyvin usein pelkkä läpipääsy riittää ja kurssinumero ei aina kerro todellisesta oppimisen tasosta. Asiat on tärkeämpää sisäistää kuin opetella ulkoa vain tentin ajaksi.

Lapsuudenkodissa?
Kotiin saa aina tulla. Tätä mulle on painotettu ties kuinka paljon, ja tämä on se asia, jota haluan painottaa myös omille lapsilleni tulevaisuudessa. Vaikka mikä olisi, niin kotiin saa aina tulla, koti on aina turvapaikka ja siellä saa olla oma itsensä.

Bloggaajana?
Rentoudella pääsee pisimmälle ja liikaa paineita ei kannata ottaa. Mulla on tapana stressata blogiasioista yllättävän paljon, mutta se, etten joskus pääse julkaisemaan postausta juuri nyt tai että tekstiin tulee kummallinen tyhjä rivi jota en saa pois, ei oikeasti haittaa mitään. Rennosti omana itsenään eteenpäin, niin blogista tulee just sellainen kuin itse haluan.

kaide hipsteri 2 kaide hipsteri 1 kaide hipsteri 3

Matkustellessa?
Kukaan ei ole toisen yläpuolella. Keniassa asuessani huomasin aluksi hieman sääliväni paikallisia, jotka elävät hyvin askeettisesti ja huonoissa oloissa. Parin kuukauden aikana tajusin kuitenkin sen, ettei mun kannata heitä sääliä eivätkä he todellakaan sääliäni kaipaa. En voi nostaa omaa elämääni toisen elämän yläpuolelle vain siksi, että mulla on suihku kylppärissä ja sähköä ympäri vuorokauden. Ne paikalliset eivät välttämättä tosiaan edes haluaisi elää länsimaisten yltäkylläistä elämää tai koe omaavansa jotenkin huonompia elämiä. Kaikki arvostavat eri asioita, eikä kenenkään tarvitse nostaa itseään jalustalle tai luulla, että oma elämä on muiden mielestä jotenkin tavoittelemisen arvoista. Tämä konkretisoitui mulle erittäin vahvasti asuessani kehitysmaassa pienessä kylässä.

Ystävyydestä?
Osa ystävyyssuhteita kestää vain tietyn ajanjakson elämästä, ja se on ihan fine. Vaikka osa ystävyyssuhteista kantaakin toivottavasti läpi elämän, on ihan okei myöntää, että osa on tarkoitettu vain hetkeksi pysyviksi. Etääntyminen ystävistä on ihan normaalia siinä vaiheessa, kun yhdistävä tekijä katkeaa tai toisen elämä ja ajatusmaailma vaan tuntuu liian erilaiselta, jotta yhteydenpitoa kannattaisi jatkaa. Toki pitkät ystävyyssuhteet ovat upeita, mutta joskus käy niin, ettei yhteistä enää ole, ja silloin on parempi kiittää ja päästää irti eikä jatkaa väkinäisesti eteenpäin.

Isovanhemmiltani?
Niin kauan, kun uskoo Jumalaan, ei ole yksin. Mun isovanhemmat on tosi uskonnollisia, ja mä oon saanut käydä läpi monet keskustelut ja valistukset asiasta niin hyvässä kuin huonossa. Tuo lause on kuitenkin mun mielestä erittäin hyvä ja lohduttava ja samalla jotain, mitä kukaan ei voi kumota. On jokaisen oma asia mihin uskoo, mutta jos uskoo ja haluaa uskoa Jumalaan, niin yksin ei tarvitse olla. Viisasta ja simppeliä.

Elämästä?
Ota vastaan kaikki mitä tulee. Elämässä tulee väistämättä asioita, jotka ovat vaikeita ymmärtää ja käsitellä, ja joista ei tunnu syntyvän mitään hyvää. Itse uskon, että kaikesta on mahdollisuus ammentaa jotain positiivista, vaikka se vaikutus syntyisi kuukauden, vuoden tai kymmenen vuoden päästä. Kaikesta kuitenkin oppii jotain, jos ei elämästä niin itsestään. Hankalaltakin tuntuva asia kannattaa ottaa vastaan ja kääntää omaksi voimavarakseen - hyödyttää enemmän kuin ikävässä olosa rypeminen.

27.5.2018

KESÄN TO DO


Kesä kolkuttelee jo aivan oven takana, ja suunnitelmat alkavat pikkuhiljaa selkeytyä tulevan suven osalta. Mä tykkään tehdä to do -listoja, tosin enemmän taidan raapustella niitä vain kalenterin nurkkaan muistaakseni kaikki oikeat asiat. Tälle kesälle päätin kuitenkin kirjata ylös muutamia juttuja, joita haluaisin toteuttaa. Syksyllä on kiva kaivaa tämä postaus esiin ja tutkiskella montako kohtaa lopulta täyttyi ja mitkä jutut jäävät vartomaan parempaa ajankohtaa.

kesä bucket list 1


Käydä mökkeilemässä
Tykkäisin paljon käydä mökillä rentoutumassa parin päivän ajan hiljaisuuden ja kauniiden maisemien keskellä, mutta mun perheessä ei ole ikinä mökkiä omistettu eli mahdollisuudet tähän ovat aina olleet kovin vajavaiset. Tänä kesänä kuitenkin olisi mahdollisuus mökkeillä, ja oon salaisena luontomökkihöperönä hyvin innoissaan tästä.

Paistaa lättyjä ulkogrillillä
Meidän mummolan pihaa koristaa grillikatos, jonka pannulla on lapsuuden kesinä paistettu monet lätyt. Viime vuosina en ole päässyt tätä iloa kokemaan enää niin usein, joten tämän kesän tavoitteena on ainakin kerran paistaa kunnon lätyt ulkona ja istua katoksessa mutustelemassa lättyjä sokerin ja hillon kera.

Nähdä ainakin yksi bändi livenä
Tämä onneksi pitäisi suurella varmuudella toteuta, sillä ostettiin liput elokuulle Pet Shop Boysin keikalle! Lisäksi voitin liput Vaasa Festivaaleille, eli livemusiikkia pitäisi näillä näkymin päästä kuuntelemaan ihan riittävästi.

Käydä Helsingissä
Viime vuosien aikana oon alkanut tykästymään Helsinkiin ja tahtoisin käydä siellä useammin. Kesä on tähän tietenkin idyllinen aika, kun kaikki kaupungit näyttävät parhaita puoliaan. Nyt kun mun perheenjäsenkin asuu siellä, niin pääkaupunkivisiittiin aika on enemmän kuin osuva.

kesä bucket list 2

Istua terassilla
Lämmittävä aurinko, kylmää tavaraa lasissa, ympärillä yksi tai muutama läheinen ihminen, aurinkolasit ja hymy kasvoilla. Tarviiko perustella enempää?

Syödä jätskikiskasta jäätelöä
Tiedättekö ne pienet, siniset jäätelökioskit joita aina kesäisin ilmestyy rantojen luo ja keskustan lähistöille? Haluaisin aina ostaa niistä kunnon tötteröpallojätskit tai pehmiksen, mutta korkeat hinnat saavat mut yleensä pysymään pois näiden kioskien luota. Vähintään kerran kesässä saa kuitenkin mun mielestä itseään hemmotella näinkin pienellä mutta paljon hyvää mieltä tuottavalla asialla.

Lukea kirja
Mun lukeminen opiskelun ja työn ulkopuolella on jäänyt harmittavan vähäiseksi, ja tässä oon jo pitempään halunnut skarpata oikein kunnolla. Kirjoja lukiessa uppoutuu syvälle johonkin toiseen maailmaan, ja otinkin vaatimattomaksi tavoitteeksi lukea edes yhden kirjan tulevan kesän aikana.

Käydä jossain lähikaupungissa
Oon asunut Pohjanmaalla jo nelisen vuotta, mutta Vaasan lähikaupungit ovat edelleen mulle aika vieraita. Kesällä haluaisin tehdä pienen visiitin johonkin lähikuntaan. Värikkäät puutalot Kristiinankaupungissa tai vanhat markkinat Isokyrössä houkuttavat vierailulle, näin esimerkiksi.

Mitä teidän kesän to do -listoille kuuluu? Jos olette tehneet samanlaisia postauksia niin linkatkaa alle, muiden kesäsuunnitelmia on aina kiva päästä lukemaan!

kesä bucket list 3

24.5.2018

IHAN VÄHÄN HIPSTERI


Mun vaatekaappiin on pikkuhiljaa alkanut eksyä yhä enemmän hipsterimäisiä asusteita. Ensin päähän asettui lyhyt pipo, seuraavaksi nenälle keltaiset lasit, jalkaan pitkät sukat, harteille karvatakki... Tää uusi tyylisuuntaus tuntuu kieltämättä kivalta vaihtelulta, kun hipsterimäisyyttä ottaa mukaan vaan yksi tai kaksi elementtiä kerrallaan. Tää kuvissa näkyvä asu oli mun päällä sunnuntaina, ja vaikka ylös vedetyt pitkät sukat saivat mut hieman tuntemaan oloni koulupukutytöksi, niin lopulta viihdyin erittäin hyvin tässä asussa. Keltaisiin laseihin oon tottunut oikeasti jo yllättävän hyvin, vaikkei ne erityisen paljon auringolta suojaakaan, mutta näyttääpähän maisema aurinkoisemmalta. Mitä te tykkäätte mun asusta, iskeekö pieni hipsteriys teihin?

1 hipsteri asukuva katto 5 hipsteri asukuva katto 6 hipsteri asukuva katto 2 hipsteri asukuva katto


Paita H&M Shortsit H&M Kengät Converse Sukat Adidas Aurinkolasit Carlings

Elämä on ollut aika hektistä viime aikoina, mutta hyvällä tavalla. Huhtikuussa juhlin opiskelijan pitkää vappua, ja painoin töitä kaupan kassalla ohessa viimeisiä kurssitehtäviä tehden. Toukokuun toisena viikonloppuna iski helteet, ja nautittiin reippaasti yli kahdenkympin lämpöasteista Tampereella. Oli kyllä ihana viikonloppu niin säiden kuin tekemisenkin puolesta! Viime viikolla taas aloitin uuden työn, mikä on tuonut mukanaan pitkiä päiviä ja mielenkiintoista hommaa. Sain oman alan töitä kesäksi, eli teen viestintäharjoittelijan nimikkeellä töitä seuraavat kolme kuukautta. Viime kesänä työskentelin sanomalehdessä toimittajana, ja nyt olen virkanaisena hoitamassa erilaisen yhtiön viestintää. Tämän takia tykkään omasta opiskelualastani niin paljon - viestinnän työpaikat voivat poiketa paljonkin toisistaan ja ala on älyttömän monipuolinen.

Viime viikolla vietettiin myös poikaystävän synttäreitä muun muassa poreammeessa lilluen, sillä hemmoteltiin itseämme ja varattiin huone hotellista täältä Vaasasta yhdeksi yöksi. Meidän huoneessa oli oma sauna ja poreamme, ja niitä käytettiinkin sitten koko rahan edestä. Oli oikeasti aivan ihana irtiotto arjesta päästä hetkeksi rentoutumaan. Saunan lauteilla unohtu uuden työn tuoma väsymys ja unet maistui yhtä hyvin hotellilakanoissa kuin seuraavana päivänä valmiiksi eteen katettu buffet-aamupala. Jos tuntuu, että arki painaa tai vaikkei painaisikaan, mutta haluaa jotain vaihtelua, niin voin suositella tuollaista hotellihuonetta. Ihanaa virkistäytymistä! Ensi viikonloppu kuluukin Helsingissä Mamma mia -musikaalin pyörteissä, ja siitä tulee varmasti hauskaa. Onko joku teistä jo kerennyt nähdä kyseisen musikaalin? Mitä piditte?

22.5.2018

SEITSEMÄN SYNTIÄNI

1 laituri dramaattinen maisema

Herkuttelusyntini

Voin syödä purkillisen Pringles Originaleja ongelmitta ja vetää siihen päälle vielä kolmasosan isosta sipsipussista. Oon oikeesti pahimman luokan sipsihirmu, mutta minkäs sille voi kun se on niin hyvää...

Ihonhoitosyntini

Tunnustan: en jaksa pestä meikkejä erikseen pois illalla, jos en käy muuten suihkussa. Eli nukun välillä siis meikit naamassa. Tosin haluan vähän puolustella tätä sillä, että käytän pääasiassa vaan ripsaria ja kulmakynää, eli iholle ei meikkiä jää yön ajaksi.

Siivoussyntini

Mulle on ihan luontevaa elää epäjärjestyksessä ja lattioille kasvavat vaatepinot ei ihan oikeasti useimmiten edes haittaa mua, tiettyyn pisteeseen asti. Likasuutta en siedä, sotkua kyllä. En ole kovin tarkka siivouksesta, epäjärjestys on musta ihan ok kunhan ei etene kaaokseksi asti.

Hiussyntini

Jos en aio pestä hiuksia, en myöskään kastele niitä suihkussa vaan pidän ne nutturalla niin, että niihin osuu vettä mahdollisimman vähän. Joskus saatan olla useamman päivän niin, ettei mun hiuksia ole edes kasteltu välissä.

6 laituri dramaattinen maisema 7 laituri dramaattinen maisema

Ystävyyssyntini

Oon älyttömän huono vastaamaan viesteihin. Usein en puhelimen kilahtaessa (okei pidän kyllä aina puhelinta äänettömällä ja värinättömällä) vaan voi tai jaksa keskittyä tarpeeksi viestin vastaamiseen, ja sitten asia unohtuu. Pahinta on huomata se vasta sitten, kun sama ystävä laittaa uudestaan viestiä ja näen sen pahimmassa tapauksessa viikkoja vastausta odottaneen viestin keskustelussa. Hups.

Pukeutumissyntini

Mulla on erittäin paljon vaatteita, joita en enää käytä ja joita silti säilytän vuodesta toiseen, kun en raaski heittää pois. Pitäisi käydä ne läpi ja rohkeasti vaan pukea päälle vanhoja vaatteita ja yhdistellä niitä uudestaan. Tosin nämä vanhat vaatteet on sitten oikeasti välillä ihan useita vuosia vanhoja, eli pitäisi oikeasti jaksaa heitellä niitä eteenpäin kun omat käyttökerrat jäävät vähiin.


2 laituri dramaattinen maisema

Parisuhdesyntini

Mulla on tapana jättää kaikki lähtövalmistelut ihan viime tippaan. Kun sovitaan lähtevämme johonkin, saatan istua sohvalla tekemättä mitään siihen asti, että aikaa lähtöön on enää muutama minuutti. Silloin alan tekemään asioita hirveellä vauhdilla ja oon valmis ihan viime tipassa, kun poikaystävä on jo kengät jalassa ovella odottelemassa. Ymmärrän täysin, että tää synti on hieman ärsyttävä. :D

14.4.2018

KIRJAVINKKI: 3096 PÄIVÄÄ

6 natascha kampusch 3096 päivää arvostelu


''Pystyn tuskin sanoin kuvailemaan, millaisia tunteita tuon oven näkeminen minussa herätti. Minut oli muurattu kellariin. Hermeettisesti suljettu sinne. Sieppaaja varoitti koko ajan räjähdyspanoksista, hälytyslaitteista ja johdoista, joiden avulla hän voisi kytkeä tyrmän oveen virran. Erikoisturvatoimin varustettu vankila lapselle.''

Itävaltalaisen 10-vuotiaana siepatun Natascha Kampuschin tarina on suurelle maailmalle tuttu. Koulumatkaa kävellessään Kampusch joutui siepatuksi valkoiseen pakettiautoon Wolfgang Priklopilin toimesta. Priklopil vei lapsen kotiinsa, sulki hänet maan alle rakentamaansa tyrmään ja piti vankinaan yli kahdeksan vuotta. Lopulta ollessaan 18-vuotias Kampusch pääsi pakenemaan sieppaajan huomion herpaannuttua hetkeksi. Kampusch kirjoitti kokemuksestaan kirjan terapiaksi itselleen sekä hillitäkseen suurimpia huhupuheita.


Kirjan alku käsittelee Kampuschin elämää ennen sieppausta. Vaikka lapsuusmuistojen lukeminen tuntuu paikoittain hieman puuduttavalta, on tytön kokemukset rakkaudettomasta kodista ja väkivaltaisesta äidistä tärkeitä tietää, jotta Kampuschin ajatuksia ja tunnetiloja tyrmässä voi paremmin ymmärtää. Valmiiksi itsensä perheensä silmissä merkityksettömäksi tuntevaa lasta on helpompi manipuloida, ja sitä sieppaaja toden teolla teki.


Monet tuntuvat ihmettelevän sitä, miten Kampusch ei aiemmin uskaltanut edes yrittää karkaamista. Itse mietin samaa aiemmin, mutta kirjan lukemisen jälkeen ymmärrän uutta näkökulmaa paremmin. Mieti, että et ole moneen vuoteen nähnyt kuin yhden ihmisen. Tämä ihminen alistaa sinua kaikin tavoin ja pitää sinua täysin vallassaan. Olet täysin riippuvainen hänestä, ja hänellä on valta päättää elämäsi milloin tahansa. Kuulet ajatuksia ja tietoja vain häneltä, eikä sinulla ole muita tietolähteitä, joiden avulla kyseenalaistaa toisen sanomiset. Taistelet joka päivä psyykkistä niskalenkkiä vastaan. Uskaltaisitko itse paeta? Tuntisit itsesi arvottomaksi, pelkäät mitä seurauksia epäonnistuneella pakoyrityksellä on, ja uskot vakaasti pakoyrityksen päättyvän useiden sivullisten kuolemaan ja itsesi joutumiseen takaisin tyrmään entistä kamalimpiin olosuhteisiin. Kampusch itse kirjassaan kuvailee tunnetilojaan niin hyvin, että ne luettuani en itse enää ihmettele pakoyritysten puuttumista.

78 natascha kampusch 3096 päivää arvostelu

''Lapset rakastavat niitä ihmisiä, joiden kanssa elävät ja joista ovat riippuvaisia, vaikka heitä kohdeltaisiin huonosti. Minäkin olin vankeuteni alkaessa lapsi. Sieppaaja oli repäissyt minut irti omasta maailmastani ja sijoittamaan omaansa. Ihmisestä, joka sieppasi minut, vei minulta perheeni ja identiteettini, tuli nyt minulle perhe. Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä hänet sellaisena kun hän oli.''

Kampusch kertoo kirjassaan vakaasti kieltäytyvänsä käyttävänsä termiä Tukholma-syndrooma omasta tilanteestaan. Kirjan luettuani ymmärrän Kampuschin tuskan. Hän on pakottanut itsensä näkemään sieppaajassaan hyviä ja inhimillisiä puolia selviytyäkseen hengissä koettelemuksestaan. Pelkän negatiivisen näkeminen ja jatkuva ajattelu olisi saanut hänet luovuttamaan. Kampuschin mielestä ihminen ei ole pelkästään paha, ja hänen jos jonkun luulisi sen tietävän. Kampusch kertoo kokevansa Tukholma-syndrooman termin käyttämisen vähättelynä hänen tilannettaan kohtaan. Se, että osaa nähdä myös inhimillisiä piirteitä ihmisessä, joka oli hänen elämänsä ainoa ihminen yli kahdeksan vuoden ajan, ei tee hänestä syndroomasta kärsivää. Tämä selitys ja Kampuschin sanoista huokuva päättäväisyys hänen kirjoittaessaan tästä ovat mielestäni jo riittävän hyvä syy lukea kirja. Siepatun näkökulma asiaan avaa meinaan itsellekin uusia puolia koko syndroomasta.

4 natascha kampusch 3096 päivää arvostelu

''’’Natascha Kampusch’’. En ollut kuuteen vuoteen kuullut kenenkään lausuvan sitä nimeä. Ainoa ihminen, joka olisi voinut sen sanoa, oli kieltänyt minulta nimeni.''

Vapauden lisäksi sieppaaja vei uhriltaan myös identiteetin, muun muassa pakottamalla Kampuschin keksimään uuden nimen itsellensä sekä kieltämästä häntä kasvattamaan hiuksiaan siilikampausta pidemmäksi. Kampusch kertoo joutuneensa tekemään fyysisesti raskaita töitä yleensä pelkkä t-paita päällään. Sieppaaja antoi tytölle välillä ’’vapauksia’’ päästäessään hänet pois tyrmästä talon puolelle, mutta vahti, alisti ja nöyryytti häntä joka hetki. Vaikka kirja antaa osviittaa Kampuschin kokemuksista, ei sitä tunnetta varmasti voi kukaan ulkopuolinen täysin ymmärtää.

Kirja oli hyvin mielenkiintoinen lukukokemus. Muistan lukeneeni Kampuschin paosta uutisista vuonna 2006, ja myöhemmin olen etsinyt lisää tietoa asiasta. Uutisista on saanut kuitenkin hyvin vajavaisen kuvan koko tilanteesta, ja 3096 päivää valotti sieppausta ja sen seurauksia paljon. Kirja koukuttaa ja se tekee mieli lukea yhdeltä istumalta, mutta mun oli ainakin pakko pitää taukoa puolessa välissä kirjan psykologisuuden vuoksi. Kirjassa kerrotut asiat jäivät mieleen pyörimään, ja niistä tulikin saada puhua ääneen moneen otteeseen käsittääkseni koko sisällön. Mielessä pyöri myös ajatus siitä, onko oikein lukea koko kirjaa vain tirkistelläkseen toisen ihmisen elämään. Kampusch on kuitenkin itse kirjan julkaissut kertoakseen tarinansa, joten ehkä oman mielenkiinnon kohdistuminen toisen elämään on tässä määrin sallittua. Vaikkakin esimerkiksi Kampuschin lista kaikista väkivallan tavoista, joilla Priklopil häntä pahoinpiteli, aiheutti kylmiä väreitä selkäpiissä.

1 natascha kampusch 3096 päivää arvostelu

Yleisö ei ole ottanut sieppauksesta vapautunutta naista niin hyvin vastaan kuin voisi kuvitella. Kampuschia arvostellaan erittäin rajuin sanankääntein, ja muun muassa syytetään julkisuudenhakuiseksi valehtelijaksi, jolla on oikeasti ollut suhde Priklopilin kanssa ja koko sieppaus olisi lavastusta. Myös Nataschan vaikenemista seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuudesta arvostellaan rajusti. Yksi kommentti jäi erityisesti mieleeni: ’’Milloin oikein saamme kuulla totuuden tästä tapauksesta!?’’ No ei milloinkaan, eikä se asia kellekään edes kuulu. Ihmisten uteliaisuudella ei tunnu olevan rajoja. Kampuschilla ei ole mitään velvollisuutta kertoa enempää yhtään kellekään, ja vaikka koko sieppaustapaus kiinnostaa, haluan ainakin itse tyytyä 3096 päivän kertomaan totuuteen. Kirja kuitenkin kertoo kaiken olennaisen ja hieman enemmänkin.

Lukea vaiko ei?

Ehdottomasti lukea. Kirja on raskas ja psykologinen, mutta hyvin mielenkiintoinen sekä eri osilta silmiä avaava. Lue ajatuksella ja tarvittaessa useammassa pätkässä. Jos ei kirjasta jostain syystä muuta saa irti, niin ainakin se on hyvä selviytymistarina ja todiste siitä, että kaikesta voi selvitä.

8.4.2018

KEVÄTFIILIKSISSÄ


Tällä hetkellä sade ropisee ikkunoihin, mutta onneksi viime päivinä on ollut enemmän aurinkoisia päiviä kuin näitä tummempia pilviä taivaalla. Mulle ainakin auringonpaiste tuo älyttömän keväisen olon, enkä usko olevani ainoa. Vaikka talvi tuntuikin tänä vuonna yllättävän heppoiselta, nämä kevätauringon mukana tulevat valonsäteet antaa ihan eri tavalla energiaa ja inspiraatiota. Mun tekee mieli koko ajan juoda jotain raikkaita smoothieita ja selailla sisustusjuttuja, puhumattakaan siitä, miten jään kaupoissa hypistelemään kaikkia viherkasveja. Mua ei edes haittaa tuo taas lisäkinoksia tuonut lumisade, koska ei nekään tule ikuisuuksia pysymään ja mulla on sellainen kutina, että saadaan nauttia kyllä niistä kesäkeleistäkin jo parin kuukauden päästä.

5 1

Inspiraatio leviää myös muiden juttujen puolelle, ja yksi päivä tässä tartuin itseäni niskasta kiinni, ja aloin muokkaamaan blogin ulkoasua mieluisammaksi. Edelleen on muutamia juttuja kesken, kuten sivupalkin gadgettien tasaaminen ja sen kauan kaivatun yläpalkin koodaaminen, mutta tykkään hieman uudistetusta ulkoasusta huomattavasti vanhaa enemmän. Tuntuu, että haluan freesata blogia niin sisällön kuin ulkoasunkin puolesta, ja toivottavasti pikkuhiljaa pääsen haluamaani lopputulokseen. Postausideoita saa myös heitellä tulemaan, vaikka muutama juttu jo luonnoksissa pyöriikin! Haluaisin alkaa tuomaan blogin puolelle enemmän yksittäisiä juttuja, jotka mua itseäni kiinnostaa. Luin tässä yksi päivä hyvin mielenkiintoisen kirjan, josta heränneitä ajatuksia tekisi mieli kirjoittaa auki blogiin teidänkin luettavaksi. Miltä tällainen postaus kuulostaisi?

2 4 3

Käytiin poikaystävän kanssa kuvailemassa muutama päivä sitten sen kevätauringon lämmittäessä. Tai no, mä tosiaan unohdin muistikorttini kotiin, eli mun rooli olikin olla enemmän kuvattavana kuin kameran takana, haha. Näistä kuvista tuli mun mielestä kyllä superkivoja! Oon kyllä onnekas kun mun ei tarvitse edes erikseen houkutella poikaystävää kameran taakse, ja lopputulos on aina enemmän kuin mieluinen. Hommasin myös itse monivuotisen haaveilun jälkeen oman järjestelmäkameran, jonka asetuksiin pitäisi päästä perehtymään vähän paremmin, nyt kun valoisa aikakaan ei ole enää niin kortilla kuin talvella kameran hankkiessani. Näissä kuvissa mun asussa on pientä hipsterivibaa, mikä on mun mielestä kiva piristys tavallisen arkityylin keskelle. Vaihtelu virkistää!

Millasilla fiiliksillä teillä on lähtenyt kevät käyntiin? Inspiroiko koko ajan lisääntyvät valonsäteet muitakin kun mua?